Elän vaarallisesti

Voi helevettiläinen että sitä voi olla sekasin! Kaikkihan tietää että viina tuhuaa aivosoluja, siinei oo mittään uutta. Muistakko ku kerroin sulle siitä eräästä "pohojois-suomalaisen erikoisliikkeen myyjästä" joka oli jumpannu aivosolunsa rennoiksi? (pieni pohjakuntotesti) No määki taisin just tehä niin.

Tai sitte se oli illan podipalanse-säbämi yhistettynä kolomen viimesen viikon ressiin, univajeeseen ja eellisen illan valkkaripullon tyhjennykseen. Hymmyilyttää jumpan jäläkeen kyllä ja olo on rento ja vähän onnellinen, mutta vähä pelottaa jäikö ennää aivosoluja juomisella tuhottavaksi asti.

Määhän kerroin sulle siitäki miten "hukkasin" mun auton työpaikan parkkipaikalle yks päivä.(kiire ja unohus) Pittää varmaan alakaa jalankulukijaksi. Määpä kerron miksi... Lähettiin tuosa kaverin kans iisiltä (se kuntokeskus misä kulen) ja kaveri kyytillä, lähin nakkaan sitä kotia ku tuli kerta matkalta kyytiinki. Lähin sitte ajamaan väärään suuntaan (????) iisin pihasta ja kaveri huomautti että helou, mihin matka. Mää että ainiiiii ja käännyin äkkiä toiseen suuntaan. Jos oltas oltu autokoulun autosa niin olis ope painanu äkkiä jarrut pohjaan ja inssi hylätty. Kaveri säikähti että miten sää ykssuuntasta meet! Minä vaan siihen että ei tää oo ykssuuntanen, täsä on kaks kaistaa ja aikoin vielä ajjaa muutamat metrit valoristeykseen asti kunnes tajusin että hittolainen SEHÄ ON YKSSUUNTANEN ja me mennään sitä väärään suuntaan ja autoki tullee vastaan! Äkkiä uukkari siitä (tiiäthän nää) lidlin ikkunaseinältä takasin ja sitte kyllä piti varalta kysyä kaverilta muutaman risteyksen verran ajo-ohojeita.  Tuttu kotikaupunki, miten mää silleen...
No onhan tää vähän vaihtelua ku tullee jännitystä tämmösen tylsän perheenäitinki elämään. Joskusha sitä pittää ellää vaarallisesti, eikö vaan! Ei kuitenkaan liian vaarallisesti, vaan vastuuntuntosesti, niin ettei lapset eikä työ kärsi, eikä rahhaa mee liikaa. Joskus oon niin hurja, että saatan ajjaa auton eri parkkiin mitä normaalisti kauppaan mennesä. Seki kyllä jo kerran kostautu ku ajjoin aika kauas ja kaupasta tullesa sato niin lujjaa että autolle päästyä olin aivan läpimärkä. Ja jos aamuvuoroon mennesä mennee rikkomaan pienintäkkään aamuruttiinia, päivä mennee ihan sekasin. Se huomattiin jo entisesä työpaikasani misä oli vain aamuvuorua. Vaikka väitetään, että ruttiinit tuhuaa aivosoluja, ruttiinien rikkominen voi pilata koko sun päivän. Ku meet minnuuttiaikataululla, pieniki viivytys tai muutos voi pistää kaikki ihan sevon. Elä siis riko ruttiineja, se on tuhosaa!

Nyt pittää alakaa keskittyä enemmän! Mitä jos vahingossa meenki joku ilta töitten jäläkeen väärään talloon tai otan koulusta väärän lapsen mukkaan. Monesti otanki oman lisäksi toisenki meille leikkiin, mutta ylleensä siitä on etukätteen sovittu ja toinen lapsista on tosiaan oma. Kun menin ekan kerran tähän nykyseen työpaikkaan aamuseittemäksi täpinöisään puolipanniikisa, melekein jännäpissaa housuisa, meinasin ajjaa entiselle työpaikalle. Ei sitä voi heti muistaa uuen työpaikan sijjaintia, eihä? Koitappa sääki muistaa omas! Ei sulle oo koskaan käyny näin? Toivottavasti on, se lohuttas mua, haha! Kommentoi tähän tai soita mulle niin nauretaan/itketään yhesä ja syytetään ruuhkavuosia.
Joo mutta raskaan työviikon, ku ei oo ehtiny ees lenkille, jäläkeen, tää oli parasta mitä akka voi tehä housut jalasa. Aaa tanssia! Nytte mää meen saunaan ja sitte nati nati!