Powered By Blogger

tiistai 23. toukokuuta 2017

Rakas ruotupäiväkirja,


LÄTKÄKISOJEN JÄLKEINEN MASENNUS

tiiän että musta ei oo kuulunu. No nyt kuuluu taas kun kisat on ohi ja vaaaaltava tyhjiö on täyttänyt elämäni. Voiko tyhjiö täyttää, hmm?.. En tiiä mitä ne sielä Ranskassa syötti Suomen leijonapojille, liekö pelekkää patonkia, ku ei välillä luistin kulukenu. Tiiäthän sää kuin pehemiä olo tulee ku syö huonosti. No eniveis, leijonat on saanu nyt turpaan tarpeeksi ja voijaan jatkaa elämää ootellen ens vuojen kisoja.


Viimesen parin viikon aikana en oo siis kirjotellu tänne kuten jo älykkäänä hoksasitki, vaan käyny vaihtelevasti kaupassa ja töissä päätoimisen sohovalla istumisen ohella. Sillä C more-kanava tarjosi meikälle (no, maksusta) nelijä peliä kiekkua päiväsä! Viikonloppusin kuus! Yhteensä kuustoista (16!!) päivää!! Muutenki ollu kauhiasti kaikkia kiireitä, hyvä että on nukkua ehtiny.

Ihan rupes himottaan kirjottaminen ku ei kerta kaikkiaan oo joutanu kaikelta siltä jääkiekolta! Onneksi on ollu kylymää ja satteista niin ei oo tullu vaikeutta valita auringonoton ja kiekkokisojen väliltä. Tosin helteelläki kävisin auringosa vaan erätauoilla ja pelien välisä. Nyt pitäs olla menosa töihin välimallin vuoroon 12-20, muttako tekis mieli kirjotella sulle. Voiskohan soittaa ja sanua etten tuukkaan tännään ku tekkee mieli bloggailla? Ja sillon ku tekkee mieli, pittää saaja. Ja palijon.
Sillä kohtuus ei oo mun juttu!


Jos iloitaan, iloitaan kunnolla. Vastaavasti myös räydytään. Ja räytymispäivänä syyään, sillä mikä muu auttais yhtä hyvin??? No en vielä oo keksiny muuta. Jotenki kävelylenkki tai rentouttava jalakakylypy ei vaan helepota niin ku sipsien tunkeminen suuhun. Ja niitähän mulla riittää! Osallistuin nimittäin taffelin kilipailuun misä voi voittaa kahen tonnin matkalahajakortin. Arvaappa voitinko sen vai viikkopalakinnon joka oli viis ja puoli kilua sipsejä! Voin antaa vinkin: ei tarvinu ettiä passia. Laskeppa äkkiä palijonko on viis ja puoli kilua sipsejä! No, se on kyllä viis ja puoli kilua, oikein. Mutta montako pussia? Nelijätoista MEGApussia!!! Laskeppa vielä montako kaloria niisä on yhteensä! Kyllä musta alakaa taas tuntua siltä, että tää universumi v*ttuilee mulle! Alotat laihutusblogin tsemppimielesä tarkotuksena kaventua ihannepainoon ja sitte sipsejä tunkee ovista ja ikkunoista!! Tää oli jo toinen eeppinen arvontavoitto tälle kevväälle. Muistat varmaan sen Unelmien Vaasa-kirjan… -> Arvontavoitto Arvaappa varsin misä se on nyt.


Ja arvaappa hävettikö hakia lähikaupan postista iso pahvilaatikollinen sipsejä! Mua hävettää jostain syystä jo ku ostan yhen pussin herkkupäiväksi, saatikka nyt. Vähemmän ois nolottanu ostaa kalijaa siihen aikaan, aamupäivällä. Hmm, mitähän se kertoo musta?..  Heti piti alakaa selitteleen postipojalle; "oon osallistunu johonki arvontaan, en oo kyllä tilannu näitä". Itestä kyllä tuntu että se aatteli "joopa joo, seli seli." Aatteleppa ku voittaski aikusten lelukaupasta ja laatikosa lukis oikein isolla kaalimato tai huoppukiva piste com..

Niin että mitä tänään syötäisiin, sipsejä? Eei. Ruotuun pyrkii tää akka. Ja oonhan mää ollukki. Vaan ku pitäs kaventuakki ja se vaatii ekstraa.

Äitienpäivänä tein (taas) pyhiä jumalallisia päätöksiä parantaa elämänlaatuani ja alotin pitkästä aikaa ruokapäiväkirjan pitämisen heti seuraavana maanantaina. Äitienpäivän kolome kakkukahavikattausta, sohovan nurkasa jääkiekon vahtaaminen ja perunalastuteatteri pisti yököttään sen varran palijon, että oli heleppo ruveta ruotuun. Veikkaan, että mun kauhia väsy johtuu nimenomaan kaikesta mässystä, mitä oon tunkenu kitusiini viime päivien - okei, viikkojen -  okei okei, kuukausien aikana. Kumma ettei sitä kiekkuakkaan voi kattoa siitä sohovan vieresä naulakkona toimivalta kuntopyörältä vaan ainuastaan sohovalta tai säkkituolista samalla ku tunkee suuhun kaikenlaista?!?!


Eka ruotuviikko oli kyllä he-lep-po! Koko viikolla ei tehny mieli minkäänlaisia suklaapaloja eikä mässyjä, ei vaikka töisä oli monenlaista rasva- ja sokeripommia tarjolla houkuttelevasti tuoksuen. Ainoa, minkä himosta en näytä pääsevän, on viini. Aah, wine, vino, vin, vinho. Raikas chardonnay, marjainen ja pehemiä radio boca, kupliva kuohuviini ystävän kanssa kilistäen… Sitä on vaan niin ihana rankan (?) päivän jäläkeen siemasta lasillinen lepotuolisa silimät puolitangosa. Pidin itelleni rotia enkä käyny ostaan viiniäkään. Ja nyt otan vastaan aplodeja!


Oon kyllä yrittäny käyä lenkillä ja easylla, vaan ne kerrat on jääny vähiin edellä mainittujen asioitten takia. Äitienpäivän liikuntamomentti käsitti yhen lumiukon teon ja kävelyä autolle, sisälle, autolle, kotiin, pizzeriaan, sohovalle. Luit aivan oikein! Tehtiin lasten kans mun pitunen lumiukko valkosena avautuneena äitienpäivän aamuna! On se vaan niin hienoa olla suomalainen.. Kesät on vissiin lopullisesti peruttu.


Perinteinen ruotuunastumispäivä on maanantai! Tällä kertaa siis maanantai toukokuun viiestoista. Mutta tällä kertaa oikiasti (taas). Suuret maanantaitavotteet on asetettu ja nyt, sulle, pyhästi luppaan, että piän seuraavat kaks kuukautta taas ruokapäiväkirjaa. Rpk on toiminu mulle ennenki. "Saan mää yhen herkun syyä päiväsä" lipsahtaa hyvin heleposti näpeistä, joten selekiä päiväkirja auttaa.

Ja mikä on sitte ruotupäiväkirja? Se on yhistetty ruokapäiväkirja ja mitä tahansa liikuntaa vähintään puoli tuntia päiväsä. Sillä päästään rapakunnosta ruotuun! Puoli tuntia päiväsä liikuntaa on hyvä ja realistinen tavote. Energisempänä päivänä sitä tanssii tai lenkittää ihtiään puolitoista tuntiaki!


Vaikken ookkaan omasta mielestäni ihan sieltä rapakuntosimmasta päästä, alako bodybalancen virkeitten virtuaaliohojaajien tunnilla tuntua siltä ku oisin muurattu seinään sikiöasennosa puoleksi vuojeksi ja päässy sieltä just jalat täristen vappaaksi. Aika jäykkä bodi siis. Ne on eri notkeita ohojaajia ja kaikki niin helepon näköstä. Kunnes ite kokkeilet, eikä oma jalaka taivu yhtä lailla. Pistäppä vasen kinttu korvan taakse ku toinen käsi kiertää kaks mutkaa säären ympäri, toinen käsi on suoraan pystysä, katse näyttävästi ylöspäin, kieli suupielesä ja kaiken komeuven pitää vakaasti pystysä toinen jalaka. Eikä saa rupsauttaa!

Sittehä me tehtiin virtuaalipodipalansesedän kans sen verran vattalihaksia, että hengästytti. Ja niin heleppoa taas.. Vissiin niitten ohojaajien ei tarvi hengittää ollenkaan? Juups, näin ihanasti kidutin ittiäni heti aamusta - ja nautin siitä! Pikku hetkeksi unohin kaiken muun maallisen ku keskityin mussiikkiin ja liikkeisiin. Sehän se on just parasta liikunnasa! Mutta koska kohtuus ei oo mun juttu, aion repästä itteni seuraavanaki aamuna väkivalloin sängystä ja lähtä riekkumaan easylle!


Sitä ruokapäiväkirjaa ku kirjottelin, keksin sattumalta uuen nousevan trendidietin! Vähän kyllä ensin vaikutti että se oli ennemminki kahavipäiväkirja.. Mun viime keskiviikon eväät oli siis oman listaukseni mukkaan kahavia, kinkku-kurkkuleipiä, (taas kahavia), keitettyjä kananmunia, kanaa ja kermapastaa (ja mukitolokulla lissää kahavia). Siitähän se ajatus sitten lähti!

Maanantaisin ämmällä alakavia evväitä niinkö mannapuurua ja mansikkaa-aa, juuri oikeenlaista kemiaa-ooooo.  Muutama Mimosa siihen sivvuun.
Tiistaisin ja torstaisin tikkuperunoita, toscapiirakkaa, täysjyväruisleipää ja totta kai tonickia ginillä.
Perjantaisin pelekkiä pakastekasviksia ja punaviiniä.
Lauantaisin liputettas lantun, lasagnen, lohen, lihapullien ja luumujen puolesta. Lisukkeeksi litroittain lonkeroa.
Sunnuntaisin siiderin kans salaattia, sorbettia, sianlihaa eri muodoissa sekä suklaata. Sunnuntai on siis virallinen suklaapäivä!


Oleppa hyvä! Siinä sulle uus veri-personal-but-not-trainerin eli ”vePbunoT:n” uutuus-innovaatio! Hauska uusi ajattelumalli syömiseen josta tuskin on sen enempää hyötyä mitä edellisistäkään trendidieeteistä, ehkä enempi haittaa jos ihan kirjaimellisesti nouvattaa. Heh, noh, kirjaimellisestihän se oli tarkotuski..

NISKAJUMPPA!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Mitä ite oot mieltä?